UE: Abandoned railway garage

"There is no worse fate than life"

Selkä kuntoon (Tikis) - viikko 7

13.-19.3.2017

Päivä 1:

Vapaapäivä meni talolla taas rakennushommissa, en ehtinyt tutustua tämän viikon treeniinkään...

Päivä 2:

11 tunnin työpäivä takana, joten treeni jäi välistä...

Päivä 3:

Noniin, nyt päästään taas vauhtiin. Tutustuin treenivideoihin kaikessa rauhassa, joista osa oli tuttuja ja osa mielenkiintoisia uutuuksia. Sen jälkeen vedin treenin kunnolla lävitse kolmen sarjassa ja kyllä nyt tuntee tehneenä jotain. Jes!

Päivä 4-7: -

--------

1.5.2017
Kävikin niin että jouduin lopettamaan treenin totaalisesti juuri ennen viimeistä viikkoa :(

Sekä työn, rempan että treenin yhteiskuormitus selälle ja hartioille oli liikaa, joten lääkäri passitti minut n. 3 viikon sairaslomalle loppuunpalaminen ovella kolkuttaen. Yövuoroina kertynyt univelkakaan ei helpottanut asiaa. Tässä sitä nyt sitten ollaan hieman yli kuukautta myöhemmin, jo töihin palanneena ja rempassakin kohtuullisesti auttavana. Loppuunpalaminen on ollut jo kerran lähellä enkä nytkään osannut jarruttaa ajoissa, mutta ehkä kolmas kerta toden sanoo :D

Selkätreenin aion aloittaa vielä uudestaan sitten kun ollaan muutettu uuteen kotiin. Deadline on kuun lopussa, ehkä sen jälkeen on enemmän aikaa.

Kevättä odotellen :)

Selkä kuntoon (Tikis) - viikko 6

6.-12.3.2017

En ole saanut tilattua hierojalta aikaa, saamaton kun olen. Olen rullaillut ja käytänyt tennispalloa apuna selän nikamien aukaisuun. Tällä viikolla jäi treenailut vähemmälle kuin aikaisemmin mutta olen silti yrittänyt tehdä jotain. Edellisen viikon teemavideossa puhuttiin armollisuudesta itseään kohtaan, joten en soimi itseäni jos joskus jää treeni välistä. Kunhan nyt kuitenkin pääsääntöisesti saan tehtyä treenit edes kolmesti viikossa. 

Päivä 1:

Ei treeniä...

Päivä 2:

Treenisarja tehty yhden kerran läpi

Päivä 3:

Ei treeniä...

Päivä 4:

Treeni viety kunnialla läpi ja venyttelyjä päälle

Päivä 5:

Treenisarja tehty kahdesti läpi

Päivä 6:

Treenisarja tehty kahdesti läpi

Päivä 7:

Ei treeniä...

Ilmat lämpenee kovaa vauhtia ja liukasta on ollut, joten on saanut aina jännittää yöllä pääseekö postille takaisin vai ajautuuko ojaan. Viikonloppu meni talolla siivouskomeron seinää rakentessa, joten kai sahauskin lasketaan mukaan treeniin ;)

Epica@ Tavastia 28.2.2017

EPICA
Kuva: www.epica.nl

Kuuntelen metallimusiikkia hyvin ahkerasti ja yksi lempibändeistäni on sinfonista metallia soittava alankomaalainen Epica. Bändi ilmoitti jo viime vuoden puolella saapuvansa Suomeen keikalle, joka sai minut ja siskoni hyppimään innosta tasajalkaa. Olen nähnyt Epican kerran aikaisemmin, Tuskassa vuonna 2011, mutta klubikeikka on aina intiimimpi tilaisuus kuin ulkoilmakonsertti.

Hankimme liput hyvissä ajoin. Varasimme hotellin keikkaa seuranneeksi yöksi, jolloin ei tarvinut jälkeenpäin lähteä väsyneenä matkustamaan kotiin. Tapahtumapaikkana oli Tavastia, joka ei keikkapaikkana ollutkaan ennestään tuttu, yksi Euroopan vanhimmista rock-klubeista, sijaitsi n. 100 m päässä hotelliltamme. Valitsimme hotellin mahdollisimman läheltä juuri sitä ajatellen. Päivä oli tiistai 28., helmikuun viimeinen päivä. Olin pyytänyt parin päivän vapaan töistä jo kuukausi aikaisemmin, jotta varmasti pääsisin paikalle.

Upeaääninen laulajatar Simone Simons

Tapahtuma alkoi jo klo 21, jolloin lämppäribändi Crimson Sun alkoi soittaa. Siinä vaiheessa olimme vielä hotellilla, joten se jäi valitettavasti näkemättä. Saavuimme paikalle 21.30 jälkeen eikä kovinkaan kauaa tarvinut odotella kun Epica nousi lavalle klo 22.00. Olo oli varsin epätodellinen kun sai nähdä bändin ihan elävänä ja niin läheltä (n. puolivälistä salia).

Eikä Epica pettänyt fanejaan. Keikka oli huikea! Bändi oli yhtä täynnä energiaa kuin livevideoissaankin, vaikka heillä olikin laulaja-kitaristi Mark Jansenin mukaan takanaan vain kolmen tunnin yöunet. Ei näkynyt missään! Yleisö otettiin hyvin huomioon joka eli mahtavasti mukana, allekirjoittanutkin hurmioituneena joukossa. Bändin jäsenillä näytti olevan hauskaa keskenään kun laulaja Simone Simons repesi nauruun kesken laulun eikä pystynyt heti jatkamaan esitystä, kun joku bändin jäsenistä ilmeisesti sanoi hänelle jotain hassua keikan aikana. Tiedän hyvin miltä tuntuu revetä nauruun silloin kun ei pitäisi, joten välikohtaus oli varsin inhimillistä. Simone pahoitteli asiaa välispiikissään ja totesi että se saattaa tapahtua uudelleen. :D

Kitaristi Mark ja basisti Rob näyttävät kuinka rokataan

Parituntisen keikan aikana bändi soitti biisejä enimmäkseen uudelta levyltä, The Holographic Principle, mutta väliin mahtui myös biisejä edellisiltä albumeilta. Once Upon A Nightmare- slovarin kohdalla yhtye pyysi yleisöä ottamaan puhelimiensa taskulamput esiin valaisemaan salia kun valot sammutettiin. Tunnelma oli haikea ja yleisö hyvin mukana. Keikka kesti parisen tuntia jonka lopuksi yhtye taputettiin uudelleen lavalle.

Tavastia oli kohtuullisen pieni ja intiimi keikkapaikka, juuri sellainen joista pidän. Bändejä on mukavampi kuunnella ja katsoa kun välimatka ei ole turhan suuri. Narikka maksoi 3€ ja henkilökunta oli oikein ystävällistä. Varmasti tulee mentyä uudelleen.

Tuska 2011

Seuraavaa Epican keikkaa odotellen ja edellistä lämpimästi muistellen :)

Selkä kuntoon (Tikis) - viikko 5

27.2-5.3.2017

Tämän viikon treeneissä oli muutama tuttu liike ja muutama uusi. 

Päivät 1-4: Olin reissussa Helsingissä, ei treenejä. Treenivihko oli kyllä mukana mutta en löytänyt aikaa sitten kuitenkaan mitään tehdä. 

Päivä 5: 

Pääsin vasta tänään treenaamaan, mutta vedin treenin vain yhden kerran läpi. Parempi sekin kuin ei mitään :)

Päivä 6: 

Tein osan treeniliikkeistä kolmeen kertaan, venytysliikkeet jäivät vähän vähemmälle. 

Päivä 7:

Viimeinen päivä treeniä, tänään on viimeistään pakko tehdä treeni kunnolla, muuten tulee morkkis :D 

Treeni tehty :) Venytysliikkeet tein vain kerran jonka lisäksi rullailin selkää fysioterapeutilta ostamallani rullalla. Tänään on selkä ja rintaranka tuntunut hyviltä, ei ole ollut ahdistavia tai kipeitä jumeja. Johtuuko kenties siitä että tänään olin vain yön töissä vai eilisestä kahden tennispallon avulla tehdyistä venytysliikkeistä. Päivälajittelu käy selän ja hartioiden päälle pahimmin, mikä on sinänsä harmillista koska tykkään sitä tehdä. 

Tässä vaiheessa valmennusta tuntuu keskivartalossa jo selvästi timmimpi olo ja ryhti on helpompi korjata kuin aikaisemmin. Kun rintaranka ja nikamat ovat jumissa, silloin on vaikeampi ylipäätään pitää ryhtiä yllä ja hartiat haluavat edelleen vetäytyä eteen, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Kun vaan muistaisi työpäivänkin aikana muistaa korjata ryhtiä. 

Oikeassa lapaluussa tuntuu olevan joku tiukka ja kipeä kohta ja välillä oikeassa kädessä tuntuu puutumisoireita. Kyselin tästä valmentajalta ja todennäköisesti rinta-etuolkapää- tai niska-hartiaseudulla on pientä hermopinnettä. Hierojalla käynti auttaa. Pitääkin varata sinne aika. 

Ensi viikkoon! :)

Selkä kuntoon (Tikis) - viikko 4

20.-26.2.2017

Olen mielissäni siitä että Selkä kuntoon- valmennus ei ole pelkkää suoraviivaista treeniä, vaan samalla tietopaketti siitä kuinka esim. pakaralihasten kunto vaikuttaa kävelyyn, missä asennossa on selkäystävällisintä nukkua jne. Näin osaa itsekin kiinnittää huomiota ryhtiin vaikuttaviin asioihin arjessa.

Päivä 1:
Tällä viikolla treenataan kunnolla keskivartaloa. Jes, tätä olen odottanut. Liikkeet ovat tehokkaita, osittain koko kroppaa treenaavia (ainakin näin aloittelijalla :D ). Uutta motivaatiota edellisen viikon laiskottelun jälkeen pukkaa, pysyisi vaan ylhäällä koko viikon! Maanantain treenit siis tehty kunnolla keskittyen, olo on varsin tyytyväinen.

Päivä 2:
Treenit tehty!

Päivä 3: 
Tänään oli välipäivä. Kävin hierojalla, joten en katsonut hyväksi rasittaa lihaksia sen jälkeen. Rennosti vaan ja paljon vettä, jotta kuona-aineet lähtee liikkeelle :)

Päivä 4:
Olo oli jostain syystä kehno, päätä särki varsin paljon. Liekö eilisellä hierojalla ollut tekemistä asian kanssa. Treeni kuitenkin suoritettu.

Päivä 5:
Treeni sujui nopeasti kun sen jaksoi aloittaa.

Päivä 6:
Olin töissä päivän, söin, katsoin pari jaksoa tv-ohjelmaa ja sitten lähtikin unettamaan niin pahasti jo 5 aikaan illalla, joten unille oli mentävä. Missään välissä ei tuntunut olevan aikaa saati energiaa treeniin. Harmillista. Ehkä joku päivä totun tähän yötyöhön mutta tällä hetkellä se väsyttää 24/7 niin pahasti että hyvä kun normaalia arkea jaksaa pyörittää, sitäkin vähemmässä määrin...On rankkaa yrittää saada kroppaa tottumaan itselleni epänormaaliin unirytmiin.

Päivä 7:
Viimeinen päivä viikoa neljä. Tutustuin jo seuraavan viikon teemavideoon. Treeniliikkeet tein suht nopealla tahdilla lomittain toistensa kanssa. Parin ensimmäisen päivän jälkeen vatsalihaksissa tuntui vahvasti että jotain on tullut tehtyä, loppuviikosta ei tuntunut enää missään. En sitten tiedä johtuuko se siitä että lihakset tottuivat nopeasti vai siitä etten jaksanut keskittyä lihaksien puristamiseen enää niin paljoa väsymyksen seassa. Veikaan jälkimmäistä...

Enivei, kohti ensi viikkoa odottavin mielin :)

Selkä kuntoon (Tikis) - viikko 2

6.-12.2.2017

Päivä 1:

Tutustuin tänään toisen viikon liikkeisiin ja opin kuinka pakaroiden kunto on keskiössä selän hyvinvointiin ja kuinka se vaikuttaa esim. kävelyyn. Olenkin huomannut että kun selkä on oikein jumissa, kävelyni on normaalia töksähtelevämpää, kuin puujaloilla kävelyä. Tein annetut liikkeet sekä pari venyttelyliikettä sen jälkeen. 

Päivä 2:

Alussa liikkeiden kokeilu on aina hyvän asennon hakemista tekemisen sujumiseen nähden, mutta liikkeiden tultua tutuksi liikkeet alkavat sujua joutuisammin ja luonnollisemmin. Tänään kokeilin tehdä liikesarjat hieman erilailla. Aikaisemmin olin tehnyt yhtä liikettä aina sen kolme toistokertaa putkeen minuutin tauoilla, tänään tein sarjan kaikki liikkeet peräkkäin yhden kerran, pidin pienen tauon ja jatkoin näin vielä kaksi kertaa. Säästän siinä hieman aikaa :P Lopuksi venyttelin.

Päivä 3: 
Päätin antaa itselleni vapaapäivän treenistä. Päivä oli muuten ollut suhteellisen paljon täynnä tekemistä, joten pidin itseäni moittimatta taukopäivän.

Päivä 4:
Päivän treenit sujuikin ihan erilaisessa ympäristössä kuin normaalisti, nimittäin pölyn keskellä! :D Meillä on talo rempan alla, joten kyytiä odotellessani ehdin tekemään treenin pölyisellä ja viileällä lattialla.

Päivä 5: 
Ja taas... fiilis oli henkisesti niin paska ettei energia riittänyt muuhun kuin makaamiseen...

Päivä 6:
Nyt on taas saatu henkinen yliote itsestään ja motivaatio kaivettu takaisin. Treeni + venyttelyt vedetty kunnialla läpi! :)

Päivä 7:
Viimeinen päivä toista viikkoa. Treeni + venyttelyt tehty. Tämän viikon liikkeet tuntuivat osittain helpommilta kuin ensimmäisen viikon liikkeet. Liekö tottumisella ollut sanansa pelissä tai sitten vain tykkäsin niistä enemmän. Kohti viikkoa kolme! :)

Talvi se viimein

Selkä kuntoon (Tikis) - viikko 1

Ensimmäinen viikko sijoittuu aikavälille ma-su 30.1-5.2.2017

Päivä 1:

Tein pari päivää sitten valmennuksen mukaiset alkutestit. Odotin todella huonoa tulosta, koska kuntoni on ollut aina surkea ja osassa testeissä huomasinkin liikkuvuuteni ja kuntoni rajoitukset. Osassa testeissä sain ilokseni keskivertotulokset, joten ihan pohjalta ei sittenkään tarvitse nousta.

Vaikeuksia minulle harjoituksen liikkeissä tuotti selän ja olkapäiden saaminen lattiaan kiinni selinmakuuasennossa. Minulla on luonnostaan hieman skolioosia selässä, joten en tiedä vaikuttaako se osaltaan asiaan vai onko keskivartalolihakset yksinkertaisesti vain todella heikot. Oikea lapakin tuotti hieman ongelmia.

Lähdin kuitenkin innosta puhkuen tekemään harjoitteita, joihin kuului varsin paljon pakaroissa tuntuvia liikkeitä. Liikkeiden tekoon riittää jumppamatto, mukavat vaatteet ja halutessa kuminauha. Treenin voi halutessaan jakaa kolmeen osaan pitkin päivää mutta henkilökohtaiseen elämänrytmiini sopivampaa on tehdä liikkeet ja toistot putkeen, joten näin toimin.

Liikkeet olivat yksinkertaisia mutta tehokkaita. Tunsin heti kuinka veri alkoi kropassa kiertää. Aikaa liikkeiden tekemiseen meni n. 1 h. Sen lisäksi tein venytykset n. 30 min.

Huomenna tiedän pakaroiden olevan varsin kipeät xD

Päivä 2:

Pakarat eivät olleet yllättävä kyllä arat, sen sijaan kädet kylläkin. Sain tänään töissä tietää että minulla on seuraavat kaksi päivää vapaata, joten treeneille ei jäänyt niin paljon aikaa kuin olisin toivonut. Töiden jälkeen nukuin parin tunnin päiväunet, tein treenin kahta liikettä vaille huippunopeudella (ei hyvä) ja lähdin ajamaan vanhempieni luokse kohti Kuusankoskea. Illalla tein vielä yhden osan treeniä, venyttelyt jäivät kokonaan tekemättä.

Pitäisi löytää aika ja paikka tehdä treeni kunnolla, muiden luona siihen ei aina valitettavasti löydy mahdollisuutta.

Päivä 3:

Tänään olin siskoni luona, jota kiinnosti kovasti selkätreenini. Teimme osittain liikkeet yhdessä, joten tällä kertaa treeni ei jäänyt väliin. Venyttelytkin tuli tehtyä :)

Päivä 4: 

Tämän päivän treeni kahta liikettä lukuunottamatta tuli tehtyä kuntosalilla, jonka lisäksi tein selän ja vatsan lihaskuntoa salilaitteilla. Illalla ajelin takaisin kotiin, jonka jälkeen tein loput treenistä. Siinä vaiheessa olin jo sen verran väsynyt että venyttelyt jäi välistä.

Päivä 5: 

Olisinpa vain tehnyt ne venyttelyt eilen. Keskivartalon lihaksen hirmuisen kipeät ja rintaranka aivan jumissa. Treenistä ei meinaa tulla mitään kun jo selällämakaaminen sattuu. Nikamista pitäisi saada lukot auki.
Voi miksi en silloin muinoin kuunnellut kroppaani vaan sinnittelin kehoa rasittavassa työssä liian pitkään. Nyt kärsitään seuraukset. Asiat kai pitää oppia kantapään kautta. Opettipahan kuuntelemaan sekä omaa mieltä että kehoa.

Treeni tehty venytyksineen päivineen, ihana olo! Venytykset tuntuivat makealta ja nyt on vetreämpi olo. Rintarangassa on vielä jäykkyyttä mutta paljon parempi kuin aloittaessa :)

Päivä 6:

Olen yleensä viikonloppuisin töissä kuten tänäkin lauantaina. Illalla olikin sitten tyttöjenilta, joten treenikin jäi taas osittain suorittamatta. Tein kaikki muut liikkeet kunnolla ja keskittymällä lukuunottamatta pari viimeistä liikettä, jotka jäivät siis kokonaan tekemättä. Venyttelytkin jäivät tältä päivältä, äsh.

Päivä 7:

Ensimmäinen viikko olisi viimeistä päivää vaille valmis. Kun vaan löytäisi energian jostain tehdä. Viime öiden unet ovat jääneet hyvin vajaiksi ja pätkittäisiksi, ei tahdo jaksaa. Mutta koitetaan rutistaa se energia jostain...

Jes! Treeni tehty venyttelyineen päivineen ja kyllä on taas tyytyväinen olo :) Kun vaan pakottaa itsensä tekemään määränpäästä haaveillen, niin johan motivaatio kasvaa. Iloisena seuraavaan viikkoon :)

Selkä kuntoon (Tikis) - ennen valmennusta

Kuva: www.tikis.fi

Niska- ja hartiakivut ovat olleet minulle arkipäivää niin kauan kuin muistan. Parin vuoden siivoustyö toi siihen osansa lisää kun selkä ja rintaranka menivät lukkoon hyvin pahasti. Jouduin lopettamaan töissä, mutten kadu päätöstäni yhtään koska kyse oli terveydestäni. Oli mielestäni aika päästä elämässä muutenkin eteenpäin.

Työn jälkeen fysioterapia, akupunktio, lääkäri ja kiropraktikko tulivat tutuiksi. Rahaa meni niihin turhankin paljon. Kävin myös kuvauttamassa sydämeni, koska kärsin epätasaisista sydämenlyönneistä, jotka yhdistettiin rintarangan lukoista johtuvaksi. 

Tällä hetkellä olen töissä postilla. Jaan autolla sanomalehtiä öisin ja lajittelen postia päivisin. Ei varmastikaan mikään ihannetyö niskavaivaiselle mutta se on työ jota tykkään tehdä. Siksi onkin tärkeää pitää hartiat ja selkä kunnossa.

Ja siksi päätinkin osallistua kahdeksan viikkoa kestävään Tikiksen Selkä kuntoon-valmennukseen, kun sellaisen riemuissani bongasin. Tätä olen odottanut :)

Lisäinfoa löytyy Tikiksen omilta sivuilta, täältä.

Kirjoitan tänne fiiliksiäni sitä mukaa kun viikot etenevät, toivottavasti jaksatte pysyä mukana.

:)

Happy New Year 2017!

Happy New Year 2017!

I didn't make any promises, but there is some things I like to put in practise.

Those things are:

-travel to Madeira

-see Epica in Nosturi, Helsinki

-get earrings (finally)

Of course it's always a good thing to promise to eat more healthy, exercise etc. but if I set my standards 

too high, there's a good change they won't come true.

Let's see what lies ahead :)

--------------

Hyvää uutta vuotta kaikille!

En tehnyt mitään lupauksia tälle vuodelle, mutta pari asiaa aion olosuhteiden salliessa toteuttaa:

-Madeiran reissu syksyllä (rahat on jo kasassa)

-Epican keikka Nosturissa maaliskuussa

-otattaa korvikset n. 20 vuoden tauon jälkeen

Tietty olisi hyvä syödä monipuolisemmin ja liikkua useammin,

mutta jos tavoitteet on liian korkeat, petyn liikaa jos ne eivät toteudukaan.

Näillä mennään :)

<3 Anna

Tallinnassa 11.10.2016

Sattuipa niin onnellisesti että työvuorolistaani koristi harvinainen kahden päivän vapaa.

Etsin heti luurin käsiini ja soitin äidille kysyäkseni olisiko aika Tallinnan matkalle. Asiasta oli ollut puhetta jo kesällä mutta yhden päivän vapailla ei kovin kauas matkustella. Varasimme matkan tiistaille 11. lokakuuta. Jes, olin matkasta innoissani.

Lähtö Tallinnaan tapahtui klo 4.30 aamuyöstä. Herääminen ei sinänsä tuottanut ongelmia koska herään kuudesti viikossa ennen klo 3 sanomalehtiä jakamaan. Tuntui jopa luksukselta saada nukkua 45 minuuttia normaalia pidempään. Olin edellisenä päivänä ajanut kolmen tunnin matkan vanhempieni luokse Kuusankoskelle töiden jälkeen.

Bussi lähti Kuusankosken keskustasta klo 4.45 ja ajoi muutaman muun kaupungin kautta Helsinkiin ottaen muita lähtijöitä kyytiin matkan varrelta. Helsingissä astuimme Eckerö Linen m/s Finlandiaan ja laiva lähti satamasta n. klo 8.30. Tietoja matkasta lisää Puolakan sivuilta.

Äiti oli tilannut valmiiksi buffet-aamiaisen laivalla, jonne pääsimme heti laivaan astuttuamme. Ylimääräiset tavarat jätimme lukittuun lokeroon. Buffeteissa on aina niin paljon valinnanvaraa ettei oikein tiedä mistä aloittaisi. Kaikki piti kuitenkin ottaa irti kun oli maksettukin. Lettuja, nakkeja, pekonia, vohvelia, sämpylää, leikkeleitä, juustoa, teetä, munavoita ja gluteenittomia karjalanpiirakoitakin oli tarjolla. Saimme olla rauhassa valmiiksi varatussa neljän hengen pöydässä.

Odottaessamme Tallinnaan saapumista kävimme laivan tax free-myymälässä katsomassa valmiiksi tuliaisia tulomatkaa varten. Laivan Nosturi Barissa soitti yhtye nimeltä Hurma, joka soitti humppaa ja tangoa. Siinä vaiheessa tunnelma oli vielä vaisu yleisön osalta, muutamaa rohkeaa tanssiparia lukuunottamatta, mutta tunnelma kohoaisi varmasti iltaan mennessä takaisin tullessa. Ilma oli harmaa ja pilvinen.

Tilasimme äiskän kanssa Irish Coffeet kermavaahdolla odotellessamme.

Irish Coffee kermavaahdolla

Tallinnaan saavuimme n. klo 11.00. Otimme satamasta taksin käsityökauppa Karnaluksiin. Taksikuski puhui sujuvaa suomea, kuten suurin osa keskustan kauppiaistakin.

Karnaluks sijaitsee suhteellisen piilossa virallisen näköisessä rakennuksessa. Rakennus on ulkopuolelta hyvin vaatimattoman näköinen ilman näyteikkunoita jne.  Jos ei tiedä mistä etsiä, paikka on mielestäni vaikea löytää. Yksinkertaisen harmaan palo-oven luona toisessa kerroksessa soitetaan ovikelloa, josta myyjä avaa oven käsityönystävän aarreaittaan. Ja kaikkea siellä olikin! Lukuisia valikoimia puikkoja, nappeja, nauhoja, lankoja, kankaita, jne jne. Paikassa saisi kulutettua tunnin jos toisenkin ihan vain ihailemassa värikkäitä käsityötarvikkeita. Kiersimme kapeita, kattoon asti ylettyviä hyllyköitä suu auki. Äiti oli käynyt paikassa kerran aikaisemminkin, mutta itselleni tämä oli ensimmäinen muttei varmastikaan viimeinen kerta. Suurin osa tarvikkeista oli budjetilleni hyvin sopivia mutta valikoimaa oli niin paljon etten oikein tiennyt mitä olisin ostanut. Käteen jäi kuitenkin räätälinliitu ja muutama lankakerä. Ilokseni mm. lanka, jota olin kotikaupunkini käsityöliikkeestä kalliilla pari viimeistä kerää ostanut mutta huomannut sen riittävän vain yhteen villasukkaan.

Karnaluksin viralliset sivut löytyvät täältä mutta kattavan kuvauksen käsityöliikkeen sisätiloista löytyy Lankahelvetti -blogista. Liikkeessä pystyi maksamaan sekä käteisellä että kortilla. Pääsimme nopeammin ulos käteisellä maksettuamme.

Kassajonossa äiskän puhelin soi. Yllätykseksemme sama taksikuski joka toi meidät Karnaluksiin, soitteli tarvitsimmeko kyytiä takaisin piakkoin, hän kun oli lähdössä pidemmälle kuljetukselle jonkin ajan päästä. Pääsimme siis sopivasti vanhan kaupungin luokse ilman sen kummempia odotteluja. Harvoinpa sitä taksit soittelee kyytitarvetta asiakkaalle :D Taksi oli muutenkin edullisempi kuin Suomessa, maksoimme 10€ per suunta.

Päädyimme siis vanhan kaupungin liepeille, jossa on tullut käytyä ennenkin. Hurmaannuin taas kerran upeista vanhoista rakennuksista, tunnelmallisista kahviloista ja pienistä putiikeista, joista suurin osa oli kylläkin souvenir shoppeja. Ilma oli suhteellisen kylmä, vain muutama aste nollan yläpuolella ja tuuli oli kova. Kävelimme silti pitkin vanhoja kujia ja pysähdyimme aukioille ihailemaan atkkitehtuuria. Muutama valokuvakin tuli puhelimella napattua. Joskus täytyy päästä kyllä kuvaamaan järkkärin kanssa kaupunkia ihan ajan kanssa. Nyt meillä oli n. 6 tuntia aikaa ennen laivan lähtöä takaisin Helsinkiin.

Astuimme välipalalle tunnelmalliseen Maiasmokk- kahvilaan, jossa oli ihania herkkuja tarjolla. Nautimme juustokakut ja kahvit edullisesti. Kahvilan facebook-sivut ja lisää kuvia löytyy täältä.

Herkkuja Maiasmokk-kahvilassa

Isoissa kaupungeissa näkee usein lentolehtisiä turisteille jakavia tyyppejä yrittäen myydä ties mitä tai houkutellakseen ties minne. Tällä kertaa törmättiin historiallisiin ruttolääkärin nokkamaskeihin pukeutuneisiin kaapumiehiin jakamassa mainoksia Tallinnan "kauhukierroksille". Olen kaikenlaisen yiluonnollisen kauhun ja historian suuri fani, mutta koska äitiä ei sellainen pahemmin innosta, jätin kierrokset suosiolla ensi kertaan.

Lisätietoa kauhukierroksista löytyy täältä.

Kuvia vanhasta kaupungista

Tallinnan vanha kaupunki on todella upea paikka. Siellä oikein tuntee historian havinan kapeine mukulakivikatuineen ja koristeellisine taloineen. Voin hyvin kuvitella keskiaikaista elämää kapeilla kaduilla historian hämärässä. Upea paikka. Seuraavalla kerralla pitää varata aikaa koko päiväksi ja yöpyä jossakin hotellissa, sillä nähtävää riittää useaksikin päiväksi ja kuusi tuntia on loppujen lopuksi lyhyt aika.

Ja se kuusi tuntia meni kuin siivillä. Kävelimme satamaan päin ja poikkesimme matkan varrella pariin kauppaan sekä alkoon, josta käteen jäi tuliaisia sekä hieman herkkuja/kosmetiikkaa/alusvaatteita omiin tarpeisiinkin. Sataman lähettyvillä sijaitsee ravintola nimeltä Scotland Yard, jossa työntekijät ovat kuuleman mukaan pukeutuneet englantilaisiin poliisin uniformuihin ja pamppuihin. Ensi kerralla täytyy käydä tutustumassa :D

Odotellessamme laivaan pääsyä kävimme syömässä The Seven Seas-ravintolassa satamassa. Tilaamamme wienerleike/lohimedaljonki tulivat nopeasti ja olivat makoisia. Trubaduuri soitti suomalaisia iskelmiä turistien iloksi.

Sataman pienessä ostoskeskuksessa oli paljon venäläisten omistamia vaatepuoteja, tai pikemminkin myyntihuoneita, josta löytyi vaatteiden lisäksi asusteita, peruukkeja yms. Muutamaa vaatetta olisi voinutkin sovittaa mutta myyjien väkisintyrkytys sai enemmänkin ahdistamaan jäyhää suomalaista kuin haluamaan sovittaa mitään. Ei oikein sovi suomalaiselle mentaliteetille sellainen myyntitaktiikka :D

Laivaan päästyämme n. klo 18 jälkeen jaloissa tuntui jo päivän kävely. Jätimme taas ylimääräiset tavarat lokerikkoon ja suuntasimme baaritiskille tilaamaan drinkit. Trubaduuri soitti iloksemme kitaramusiikkia. Bar Nosturissa, jossa myös piipahdimme, oli tunnelma jo noussut tähän aikaan illasta kun laiva lähti satamasta klo 18.45. Laivan tax free-myymälästä ostimme sitten viimeiset tuliaiset.

Drinkit

Bussi lähti Helsingistä kohti Kuusankoskea ennen klo 21.45. Kotona olimme ennen klo puoli yhtä. Seuraavana yönä tulikin nukuttua 9 tuntia.

Oli hauskaa lähteä vaihteeksi äiskän kanssa kahdestaan reissulle, sitä on tullut harrastettua liian vähän. Laivakaan ei keikuttanut liikaa ja matkakuume nosti taas päätään. Ensi kesänä uudestaan! :)

"Kesäloma" 30.-31.7.2016

Reissupäivä alkoi helteisen kuumana...

Lähdimme ajamaan n. 8 aikaan aamusta kun olin päässyt töistä ennen seitsemää. (Jaan työkseni sanomalehtiä.) Suunnitelmana oli käydä Pälkäneen kivikirkon raunioilla ja jatkaa sieltä matkaa Helvetinjärven kansallispuistoon. Ensin suuntasimme kuitenkin Tampereen Verkkokauppa.comin Pirkkalan myymälään ostamaan muutama suodin mukana oleviin kameroihin. 

Sen jälkeen asiat eivät sujuneetkaan ihan suunnitelmien mukaan. Ajelimme pitkin Tampereen seutua yrittäessämme löytää tietä Pälkäneelle. Meillä oli kyllä kirjoitetut ohjeet mukana mutta mitäs teet sitten kun teiden viittoja ei löydy. Puhelimistakaan ei ollut apua ilman nettiä. Kun luovutimme Pälkäneen suhteen ja lähdimme kohti Helvetinjärveä, kas kummaa, Pälkäne sattuikin kohdille. Niinhän sitä sanotaan että asiat löytyy silloin kuin niitä vähiten etsii :D Huomasin myös että kivikirkon rauniot olivat samat, joiden ohi olin nuorempana matkustanut monet kerrat kuitenkaan kertaan pysähtymättä toiveista huolimatta. Joten voin siis sanoa yhden toiveeni toteutuneen.

Pälkäneen rauniokirkko (Pyhän Mikaelin kirkko) on keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu n. 1495-1505 välisenä aikana. Rauniot huokuvat menneisyyden tunnelmaa ja se on tällaiselle valokuvaushullulle kiehtova kuvauskohde. Tiedoksi muille kaltaisilleni joita historiallinen arkkitehtuuri kiinnostaa: rauniot sijaitsevat liikennemyymälä Aapiskukon lähettyvillä.

Pääsisäänkäynti

Sivuovi 

Menneen ajan tunnelmaa

Oven kaarevat puitteet

Päätimme siirtää Helvetinjärven kansallispuiston seuraavalle päivälle ja suuntasimme takaisin kohti Tamperetta. Päähän pälkähti idea viettää päivä Särkänniemessä, nälkäkin kun oli. Pettymys oli kuitenkin suuri kun siellä ei ollut enää tilaa yhdellekään autolle. Lähdimme siis Tullintorin parkkihalliin lähelle hotellia, josta olimme varanneet yöpaikan. Kun päivää oli vielä jäljellä vaikka kuinka (klo oli 14), kävelimme Tampereen keskustassa etsien ravintolaa tai muuta nähtävää. Päädyimme museokeskus Vapriikkiin. Näyttelyitä löytyi paljon:  Jääkauden jättiläiset, Hurriganes, mediamuseo, kivimuseo, postimuseo jne. 

Kierroksen päätteeksi kävimme syömässä Tampereen keskustassa sijaitsevassa Sticky Wingers- siipipaikassa. Söimme burgerit xD

Jalat olivat tässä vaiheessa jo niin kipeät että menimme sieltä suoraan hotellille.

Koska meillä oli vain yksi yö aikaa lomailla työni vuoksi, olimme varanneet hieman paremman hotellihuoneen sille yölle Lapland Hotellista. Huoneen sisustus olikin todella harkittu ja kaunis kokonaisuus lapin henkeen.

Lappilaista tunnelmaa modernisoituna

Nojatuoli houkuttelee istumaan

Aamukahvi

Kun yö oli nukuttu pehmeillä puhtailla lakanoilla ja muhkeilla tyynyillä, oli aika jättää tämä luksushuone taaksemme ja suunnata Helvetinjärvelle. Päiväksi oli annettu ukkosvaroitus mutta päätimme silti lähteä kohti kansallispuistoa. GPS saatiin toimimaan puhelimella, mutta risteys kansallispuistoon tuli niin yllättäen että ajoimme piru vie siitä ohi. Seurasimme kuitenkin toista, pienempää reittiä Helvetinkolulle, josta luontopolun olisi pitänyt alkaa. Vielä mitä, päämäärä oli keskellä pusikkoa, josta marjastava mummo katsoi meitä silmät pyöreinä. Oli siis toteutettava toistamiseen suunnitelma B.

Lähdimme kohti Tuurin kyläkauppaa. Se hyväksi onneksemme sentään oli auki ja siellä vierähtikin pari tuntia. Tyhjin käsin ei tarvinut kotiin lähteä kun avomies löysi kalastustarvikkeita ja itselleni sain haalittua The Walking Deadin 4. ja 5. kaudet, ne kun jäi tallennusten kustua katsomatta. Kotimatkalla pysähdyimme Rollsiin syömään ennen paluuta arkeen.

Reissu oli lyhyt mutta tapahtumarikas ja jää lämpimäksi muistoksi sydämeen.

Rainbows, rainbows...knitted socks

I think I have some kind of rainbow period going on. I blame the spring for that! Couple of weeks ago I baked a rainbow cake and now I knitted colourful wool socks to warm my continuously cold feet (yes, i wear wool socks even in the summer).

No more cold feet!

I used Novita's wool yarn named Viidakko (=jungle) and 3,5 mm needles. Knitting pattern is from a finnish craft magazine, Suuri Käsityölehti.

My shoe size normally is 38, but I didn't want the socks to be saggy so I knitted children's size 30 and it was a perfect fit! I guess I have a habit to knit loosely.

***

En tiedä mikä vaivaa mutta tässä kevään korvalla olen saanut fiksaation sateenkaarenväreihin. Tykkään kovasti kirkkaista väreistä, vaikka yleensä pukeudunkin tummaan. Vähän ajan sisällä olen kuitenkin leiponut sateenkaarikakun, alla olevat sukat ja puikoilla on tulossa seuraavaksi sateenkaaren väreissä koreileva vanulappupussin suojus. Keväällä auringonpaisteessa on lähes mahdotonta synkistellä. Se taitaa näkyä myös muussa tekemisessä.

Sukat on neulottu Novitan Viidakko-langasta, puikoilla nro 3,5. Sukkien perusohjeen löysin 2000-luvun Suuresta Käsityölehdestä. 

Jalkani on kokoa 38, mutta nämä sukat neuloin lasten kokoon 30, koska neulon luonnostaan suhteellisen löysästi eikä koon 38 sukat olisi näin ollen pysyneet jalassa. Mikäpä ärsyttävämpää kuin matkan varrelle jääneet sukat. Tästä koosta neulottuna sukista tuli kuitenkin täydellisen istuvat.

Here's a little piece of...cake

Remember to stay warm, 

pysykäähän lämpiminä

:)

-Myotess-

UE: Photos of decay - march 2016

Photos from abandoned old railway station building

Uudistunut blogini/ My brand new blog

Hellow and welcome to my brand new blog! 

Here you can find stories about my travelling, crafts, interests and lifestyle. 

Enjoy!

Tervetuloa uuteen blogiini. Täältä löydät kertomuksia matkailusta, käsityöharrastuksestani, elämästäni ja kiinnostuksenkohteistani. Ilmaisen itseäni parhaiten valokuvina joten niitä tulee olemaan paljon.

Toivottavasti viihdyt!

***

Myotess
:)