EPICA Kuva: www.epica.nl |
Kuuntelen metallimusiikkia hyvin ahkerasti ja yksi lempibändeistäni on sinfonista metallia soittava alankomaalainen Epica. Bändi ilmoitti jo viime vuoden puolella saapuvansa Suomeen keikalle, joka sai minut ja siskoni hyppimään innosta tasajalkaa. Olen nähnyt Epican kerran aikaisemmin, Tuskassa vuonna 2011, mutta klubikeikka on aina intiimimpi tilaisuus kuin ulkoilmakonsertti.
Hankimme liput hyvissä ajoin. Varasimme hotellin keikkaa seuranneeksi yöksi, jolloin ei tarvinut jälkeenpäin lähteä väsyneenä matkustamaan kotiin. Tapahtumapaikkana oli Tavastia, joka ei keikkapaikkana ollutkaan ennestään tuttu, yksi Euroopan vanhimmista rock-klubeista, sijaitsi n. 100 m päässä hotelliltamme. Valitsimme hotellin mahdollisimman läheltä juuri sitä ajatellen. Päivä oli tiistai 28., helmikuun viimeinen päivä. Olin pyytänyt parin päivän vapaan töistä jo kuukausi aikaisemmin, jotta varmasti pääsisin paikalle.
Tapahtuma alkoi jo klo 21, jolloin lämppäribändi Crimson Sun alkoi soittaa. Siinä vaiheessa olimme vielä hotellilla, joten se jäi valitettavasti näkemättä. Saavuimme paikalle 21.30 jälkeen eikä kovinkaan kauaa tarvinut odotella kun Epica nousi lavalle klo 22.00. Olo oli varsin epätodellinen kun sai nähdä bändin ihan elävänä ja niin läheltä (n. puolivälistä salia).
Eikä Epica pettänyt fanejaan. Keikka oli huikea! Bändi oli yhtä täynnä energiaa kuin livevideoissaankin, vaikka heillä olikin laulaja-kitaristi Mark Jansenin mukaan takanaan vain kolmen tunnin yöunet. Ei näkynyt missään! Yleisö otettiin hyvin huomioon joka eli mahtavasti mukana, allekirjoittanutkin hurmioituneena joukossa. Bändin jäsenillä näytti olevan hauskaa keskenään kun laulaja Simone Simons repesi nauruun kesken laulun eikä pystynyt heti jatkamaan esitystä, kun joku bändin jäsenistä ilmeisesti sanoi hänelle jotain hassua keikan aikana. Tiedän hyvin miltä tuntuu revetä nauruun silloin kun ei pitäisi, joten välikohtaus oli varsin inhimillistä. Simone pahoitteli asiaa välispiikissään ja totesi että se saattaa tapahtua uudelleen. :D
Parituntisen keikan aikana bändi soitti biisejä enimmäkseen uudelta levyltä, The Holographic Principle, mutta väliin mahtui myös biisejä edellisiltä albumeilta. Once Upon A Nightmare- slovarin kohdalla yhtye pyysi yleisöä ottamaan puhelimiensa taskulamput esiin valaisemaan salia kun valot sammutettiin. Tunnelma oli haikea ja yleisö hyvin mukana. Keikka kesti parisen tuntia jonka lopuksi yhtye taputettiin uudelleen lavalle.
Tavastia oli kohtuullisen pieni ja intiimi keikkapaikka, juuri sellainen joista pidän. Bändejä on mukavampi kuunnella ja katsoa kun välimatka ei ole turhan suuri. Narikka maksoi 3€ ja henkilökunta oli oikein ystävällistä. Varmasti tulee mentyä uudelleen.
Upeaääninen laulajatar Simone Simons |
Tapahtuma alkoi jo klo 21, jolloin lämppäribändi Crimson Sun alkoi soittaa. Siinä vaiheessa olimme vielä hotellilla, joten se jäi valitettavasti näkemättä. Saavuimme paikalle 21.30 jälkeen eikä kovinkaan kauaa tarvinut odotella kun Epica nousi lavalle klo 22.00. Olo oli varsin epätodellinen kun sai nähdä bändin ihan elävänä ja niin läheltä (n. puolivälistä salia).
Eikä Epica pettänyt fanejaan. Keikka oli huikea! Bändi oli yhtä täynnä energiaa kuin livevideoissaankin, vaikka heillä olikin laulaja-kitaristi Mark Jansenin mukaan takanaan vain kolmen tunnin yöunet. Ei näkynyt missään! Yleisö otettiin hyvin huomioon joka eli mahtavasti mukana, allekirjoittanutkin hurmioituneena joukossa. Bändin jäsenillä näytti olevan hauskaa keskenään kun laulaja Simone Simons repesi nauruun kesken laulun eikä pystynyt heti jatkamaan esitystä, kun joku bändin jäsenistä ilmeisesti sanoi hänelle jotain hassua keikan aikana. Tiedän hyvin miltä tuntuu revetä nauruun silloin kun ei pitäisi, joten välikohtaus oli varsin inhimillistä. Simone pahoitteli asiaa välispiikissään ja totesi että se saattaa tapahtua uudelleen. :D
Kitaristi Mark ja basisti Rob näyttävät kuinka rokataan |
Parituntisen keikan aikana bändi soitti biisejä enimmäkseen uudelta levyltä, The Holographic Principle, mutta väliin mahtui myös biisejä edellisiltä albumeilta. Once Upon A Nightmare- slovarin kohdalla yhtye pyysi yleisöä ottamaan puhelimiensa taskulamput esiin valaisemaan salia kun valot sammutettiin. Tunnelma oli haikea ja yleisö hyvin mukana. Keikka kesti parisen tuntia jonka lopuksi yhtye taputettiin uudelleen lavalle.
Tavastia oli kohtuullisen pieni ja intiimi keikkapaikka, juuri sellainen joista pidän. Bändejä on mukavampi kuunnella ja katsoa kun välimatka ei ole turhan suuri. Narikka maksoi 3€ ja henkilökunta oli oikein ystävällistä. Varmasti tulee mentyä uudelleen.
Tuska 2011 |
Seuraavaa Epican keikkaa odotellen ja edellistä lämpimästi muistellen :)
1 kommentti:
Klubikeikat on kyllä parhautta! Festareilla ulko-olosuhteet hallitsevat liikaa. Oli huikeeta, ehdottomasti uudestaan! <3
Lähetä kommentti