Tallinnassa 11.10.2016

Sattuipa niin onnellisesti että työvuorolistaani koristi harvinainen kahden päivän vapaa.

Etsin heti luurin käsiini ja soitin äidille kysyäkseni olisiko aika Tallinnan matkalle. Asiasta oli ollut puhetta jo kesällä mutta yhden päivän vapailla ei kovin kauas matkustella. Varasimme matkan tiistaille 11. lokakuuta. Jes, olin matkasta innoissani.

Lähtö Tallinnaan tapahtui klo 4.30 aamuyöstä. Herääminen ei sinänsä tuottanut ongelmia koska herään kuudesti viikossa ennen klo 3 sanomalehtiä jakamaan. Tuntui jopa luksukselta saada nukkua 45 minuuttia normaalia pidempään. Olin edellisenä päivänä ajanut kolmen tunnin matkan vanhempieni luokse Kuusankoskelle töiden jälkeen.

Bussi lähti Kuusankosken keskustasta klo 4.45 ja ajoi muutaman muun kaupungin kautta Helsinkiin ottaen muita lähtijöitä kyytiin matkan varrelta. Helsingissä astuimme Eckerö Linen m/s Finlandiaan ja laiva lähti satamasta n. klo 8.30. Tietoja matkasta lisää Puolakan sivuilta.

Äiti oli tilannut valmiiksi buffet-aamiaisen laivalla, jonne pääsimme heti laivaan astuttuamme. Ylimääräiset tavarat jätimme lukittuun lokeroon. Buffeteissa on aina niin paljon valinnanvaraa ettei oikein tiedä mistä aloittaisi. Kaikki piti kuitenkin ottaa irti kun oli maksettukin. Lettuja, nakkeja, pekonia, vohvelia, sämpylää, leikkeleitä, juustoa, teetä, munavoita ja gluteenittomia karjalanpiirakoitakin oli tarjolla. Saimme olla rauhassa valmiiksi varatussa neljän hengen pöydässä.

Odottaessamme Tallinnaan saapumista kävimme laivan tax free-myymälässä katsomassa valmiiksi tuliaisia tulomatkaa varten. Laivan Nosturi Barissa soitti yhtye nimeltä Hurma, joka soitti humppaa ja tangoa. Siinä vaiheessa tunnelma oli vielä vaisu yleisön osalta, muutamaa rohkeaa tanssiparia lukuunottamatta, mutta tunnelma kohoaisi varmasti iltaan mennessä takaisin tullessa. Ilma oli harmaa ja pilvinen.

Tilasimme äiskän kanssa Irish Coffeet kermavaahdolla odotellessamme.

Irish Coffee kermavaahdolla

Tallinnaan saavuimme n. klo 11.00. Otimme satamasta taksin käsityökauppa Karnaluksiin. Taksikuski puhui sujuvaa suomea, kuten suurin osa keskustan kauppiaistakin.

Karnaluks sijaitsee suhteellisen piilossa virallisen näköisessä rakennuksessa. Rakennus on ulkopuolelta hyvin vaatimattoman näköinen ilman näyteikkunoita jne.  Jos ei tiedä mistä etsiä, paikka on mielestäni vaikea löytää. Yksinkertaisen harmaan palo-oven luona toisessa kerroksessa soitetaan ovikelloa, josta myyjä avaa oven käsityönystävän aarreaittaan. Ja kaikkea siellä olikin! Lukuisia valikoimia puikkoja, nappeja, nauhoja, lankoja, kankaita, jne jne. Paikassa saisi kulutettua tunnin jos toisenkin ihan vain ihailemassa värikkäitä käsityötarvikkeita. Kiersimme kapeita, kattoon asti ylettyviä hyllyköitä suu auki. Äiti oli käynyt paikassa kerran aikaisemminkin, mutta itselleni tämä oli ensimmäinen muttei varmastikaan viimeinen kerta. Suurin osa tarvikkeista oli budjetilleni hyvin sopivia mutta valikoimaa oli niin paljon etten oikein tiennyt mitä olisin ostanut. Käteen jäi kuitenkin räätälinliitu ja muutama lankakerä. Ilokseni mm. lanka, jota olin kotikaupunkini käsityöliikkeestä kalliilla pari viimeistä kerää ostanut mutta huomannut sen riittävän vain yhteen villasukkaan.

Karnaluksin viralliset sivut löytyvät täältä mutta kattavan kuvauksen käsityöliikkeen sisätiloista löytyy Lankahelvetti -blogista. Liikkeessä pystyi maksamaan sekä käteisellä että kortilla. Pääsimme nopeammin ulos käteisellä maksettuamme.

Kassajonossa äiskän puhelin soi. Yllätykseksemme sama taksikuski joka toi meidät Karnaluksiin, soitteli tarvitsimmeko kyytiä takaisin piakkoin, hän kun oli lähdössä pidemmälle kuljetukselle jonkin ajan päästä. Pääsimme siis sopivasti vanhan kaupungin luokse ilman sen kummempia odotteluja. Harvoinpa sitä taksit soittelee kyytitarvetta asiakkaalle :D Taksi oli muutenkin edullisempi kuin Suomessa, maksoimme 10€ per suunta.

Päädyimme siis vanhan kaupungin liepeille, jossa on tullut käytyä ennenkin. Hurmaannuin taas kerran upeista vanhoista rakennuksista, tunnelmallisista kahviloista ja pienistä putiikeista, joista suurin osa oli kylläkin souvenir shoppeja. Ilma oli suhteellisen kylmä, vain muutama aste nollan yläpuolella ja tuuli oli kova. Kävelimme silti pitkin vanhoja kujia ja pysähdyimme aukioille ihailemaan atkkitehtuuria. Muutama valokuvakin tuli puhelimella napattua. Joskus täytyy päästä kyllä kuvaamaan järkkärin kanssa kaupunkia ihan ajan kanssa. Nyt meillä oli n. 6 tuntia aikaa ennen laivan lähtöä takaisin Helsinkiin.

Astuimme välipalalle tunnelmalliseen Maiasmokk- kahvilaan, jossa oli ihania herkkuja tarjolla. Nautimme juustokakut ja kahvit edullisesti. Kahvilan facebook-sivut ja lisää kuvia löytyy täältä.

Herkkuja Maiasmokk-kahvilassa

Isoissa kaupungeissa näkee usein lentolehtisiä turisteille jakavia tyyppejä yrittäen myydä ties mitä tai houkutellakseen ties minne. Tällä kertaa törmättiin historiallisiin ruttolääkärin nokkamaskeihin pukeutuneisiin kaapumiehiin jakamassa mainoksia Tallinnan "kauhukierroksille". Olen kaikenlaisen yiluonnollisen kauhun ja historian suuri fani, mutta koska äitiä ei sellainen pahemmin innosta, jätin kierrokset suosiolla ensi kertaan.

Lisätietoa kauhukierroksista löytyy täältä.

Kuvia vanhasta kaupungista

Tallinnan vanha kaupunki on todella upea paikka. Siellä oikein tuntee historian havinan kapeine mukulakivikatuineen ja koristeellisine taloineen. Voin hyvin kuvitella keskiaikaista elämää kapeilla kaduilla historian hämärässä. Upea paikka. Seuraavalla kerralla pitää varata aikaa koko päiväksi ja yöpyä jossakin hotellissa, sillä nähtävää riittää useaksikin päiväksi ja kuusi tuntia on loppujen lopuksi lyhyt aika.

Ja se kuusi tuntia meni kuin siivillä. Kävelimme satamaan päin ja poikkesimme matkan varrella pariin kauppaan sekä alkoon, josta käteen jäi tuliaisia sekä hieman herkkuja/kosmetiikkaa/alusvaatteita omiin tarpeisiinkin. Sataman lähettyvillä sijaitsee ravintola nimeltä Scotland Yard, jossa työntekijät ovat kuuleman mukaan pukeutuneet englantilaisiin poliisin uniformuihin ja pamppuihin. Ensi kerralla täytyy käydä tutustumassa :D

Odotellessamme laivaan pääsyä kävimme syömässä The Seven Seas-ravintolassa satamassa. Tilaamamme wienerleike/lohimedaljonki tulivat nopeasti ja olivat makoisia. Trubaduuri soitti suomalaisia iskelmiä turistien iloksi.

Sataman pienessä ostoskeskuksessa oli paljon venäläisten omistamia vaatepuoteja, tai pikemminkin myyntihuoneita, josta löytyi vaatteiden lisäksi asusteita, peruukkeja yms. Muutamaa vaatetta olisi voinutkin sovittaa mutta myyjien väkisintyrkytys sai enemmänkin ahdistamaan jäyhää suomalaista kuin haluamaan sovittaa mitään. Ei oikein sovi suomalaiselle mentaliteetille sellainen myyntitaktiikka :D

Laivaan päästyämme n. klo 18 jälkeen jaloissa tuntui jo päivän kävely. Jätimme taas ylimääräiset tavarat lokerikkoon ja suuntasimme baaritiskille tilaamaan drinkit. Trubaduuri soitti iloksemme kitaramusiikkia. Bar Nosturissa, jossa myös piipahdimme, oli tunnelma jo noussut tähän aikaan illasta kun laiva lähti satamasta klo 18.45. Laivan tax free-myymälästä ostimme sitten viimeiset tuliaiset.

Drinkit

Bussi lähti Helsingistä kohti Kuusankoskea ennen klo 21.45. Kotona olimme ennen klo puoli yhtä. Seuraavana yönä tulikin nukuttua 9 tuntia.

Oli hauskaa lähteä vaihteeksi äiskän kanssa kahdestaan reissulle, sitä on tullut harrastettua liian vähän. Laivakaan ei keikuttanut liikaa ja matkakuume nosti taas päätään. Ensi kesänä uudestaan! :)